Etsintäharjoitus: tiimityötä parhaimmillaan

Varsinais-Suomen pelastuskoirayhdistys (VSPK) järjesti yhteistyössä Kaarinan VPK:n kanssa tositilannetta jäljittelevän pelastusoperaation to 27.05.2010. Koivulassa sijaitseva aluepelastuslaitoksen harjoittelurata ”sortui” ja sortuman alle jäi kymmenen uhria

TIIMITYÖTÄ  PARHAIMMILLAAN

teksti: Jennifer Loiske       kuvat: Jennifer Loiske ja Jouko Hurme

Varsinais-Suomen pelastuskoirayhdistys (VSPK) järjesti yhteistyössä Kaarinan VPK:n kanssa tositilannetta jäljittelevän pelastusoperaation to 27.05.2010. Koivulassa sijaitseva aluepelastuslaitoksen harjoittelurata ”sortui” ja sortuman alle jäi kymmenen uhria. Paikalle saapui kaksi vapaapalokunnan yksikköä sekä miehistöauto Kaarinasta sekä kahdeksan pelastuskoirayhdistyksen koirakkoa. Yksi koirakko käsittää koiran sekä koiran ohjaajan. Lähes kaksikymmentä sammutusmiestä jakaantui neljään tiimiin, joihin kuului sammutusmiesten lisäksi kaksi tai kolme koirakkoa. Mukana etsinnöissä oli myös Kaarinan VPK:n naisosastolta kaksi etsintähenkilöä. Pelastustyöntekijöiden työtä hankaloitti sakea vesihöyry, jota virtasi alueelle läheisestä höyryautosta. Höyry oli täysin vaaratonta, mutta haittasi näkyvyyttä ja häiritsi niin koirien kuin ihmistenkin etsintätehtävää.

Pelastuskoirat löysivät sortumasta kaikki ”uhrit”, joista osa oli hyvinkin huonossa kunnossa. Noin kaksikymmentämetriseen tunneliin oli jäänyt loukkuun nainen, joka oli menettänyt tajuntansa. Nainen oli ilmeisesti ollut tunnelissa jo jonkin aikaa, sillä hän kärsi vakavasta hypotermiasta. Tunneliin oli myös päässyt höyryä, joka vaikeutti ” uhrin” löytämistä. Koirakon paikannettua ja toisen koirakon varmistettua löydön, palomiehet aloittivat vaativan pelastustyön. ”Uhria” ei kyetty pelastamaan tunnelin kautta, vaan hänet oli nostettava tunnelin yhteydessä olevan kaivon kautta köysien avulla. Sammutusmiehet kirjaimellisesti punnersivat rankalautaan kiinnitetyn ”uhrin” kaivosta ylös.

VPK:n johtotehtävissä toimi Esa Laine ja Pelastuskoirayhdistyksen johdosta vastasi Stina Törnblom. ”Vastaavia etsintäharjoituksia näin isolla porukalla ei ole raunioalueella järjestetty kuin muutama ja niistäkin on jo pitkä aika,” totesi Törnblom. Kaikki harjoituksiin osallistuneet olivat sitä mieltä, että samankaltaisia, tositilannetta jäljitteleviä, harjoituksia pitäisi järjestää huomattavasti useammin ja todettiinkin, että pelastuskoirayhdistyksen koirakot sekä Kaarinan vapaapalokuntalaiset pyrkivät tästedes tekemään tiiviimpää yhteistyötä etsintäharjoitusten puitteissa.

Palaa otsikoihin